Skarnsundet, Norja

Teksti: Bella Linde Kuvat: Lena Granefelt

Englantilainen, ruotsalainen ja Norjan vuonot:
"Täällä voimme olla varmoja, että aina saa kalaa"

Norjan luonto on mahtava ja kalastusvedet aivan epätodellisia. Skarsundetissa, missä Trondheimin vuono liittyy yhteen Beitstadin vuonon kanssa ovat brittiläinen Phil ja ruotsalainen Fredrik löytäneet maanpäällisen kalastusparatiisin.

On jääkylmä aamu Vangshyllanin lähellä Inderøy Nord-Trondelagissa. Se ei kuitenkaan estä Phil Dalia lähtemästä ulos kalastusretkelle Skarsundetiin, kuten hän tekee jokaikinen päivä. Vesi yhdistää Trondheimin vuonon ja Beitstadin vuonon ja niiden virtausten ansiosta vedessä on runsaasti planktonia, leviä ja pieniä kaloja ja on siksi se on oivallinen paikka kalastukseen. Philillä on omat tapansa ja hän ohjaa tukevan alumiininenveneensä alueelle, jonka ulkopuolella on tehdas joka tuottaa kuumaa vettä.
- Kalat ovat luonteeltaan laiskoja, sanoo Phil. Varsinkin kylmässä vedessä. Sen sijaan että ne uisivat ympäriinsä etsimässä ruokaa, ne tulevat tänne ja saavatkin kaiken valmiiksi tarjottuna.
- Kylmän ja kuuman veden kohtaamisessa kun on virtauksia, missä kalat ovat paikoillaan ja antavat ruuan huuhtoutua suoraan suuhunsa. Virtaukset sisältävät myös suuria määriä sinisimpukoita, jotka ovat täydellistä turskanruokaa. Ja juuri silloin olen siellä koukkuineni.

Englantilainen Phil tuli Inderøyhin lyhyelle kalastuslomalle kahdeksan vuotta sitten - ja ihastui paikkaan samantien suunnattomasti. Siltä istumalta hän hyväksyi töitä Skarsundetin vuonokeskuksessa ja jo kahden viikon kuluessa hän oli jättänyt elämän kotonaan Yorkshiressä taakseen ja asettunut lopullisesti Norjaan. Nykyään hänellä on täällä kumppani ja lapset ja hän on myös perustanut oman yrityksen, joka keskittyy kalastusmatkailuun joka tapahtuu, kuten hän sanoo, maailman hienoimmilla kalavesialueilla.
- Salmi on kapea ja läpivirtaukset kalastukselle valtaisat. Pääasiassa täällä on turskaa, seitä, ruijanpallasta, punakampelaa sekä jotain simpukkalajeja ja ylemmäs vuonoille kulkeutuvat kolja ja silli. Tältä alueelta löytyy kalaa ympäri vuoden.


Sitäpaitsi juuri tämä paikka on yksi kauneimmista maailmassa, vaikka olisi pilvinen ja kylmäkin sää. Taustalla näkyvät lumiset vuorien huiput, alempana salmen suulla meitä ympäröivät vuoret jotka viettävät jyrkästi veteen ja kallioilla kiemurtelee valkoisia pieniä tiloja, jotka kamppailevat ja taistelevat kaikin tavoin luonnonvoimia vastaan. Sitäpaitsi kehotamme tähystelemään sekä merikotkia että nisejä, joiksi norjalaiset sanovat pyöriäisiä, jotka silloin tällöin suvaitsevat vierailla salmessa.

Phil pysäyttää veneen. Hänen kokemuksensa yhdistettynä luotettavaan GPS- laitteeseen osoittavat että nyt on alueella liikkeellä suuria kalamääriä vuonon pohjakerroksissa. Niinpä hän ottaa esiin virvelin luottovaappunsa, jonka vihreänoranssit osat on luotu aistimaan veden värähtelyt ja heittää sen veteen.
- Kaloilla on kolme tuntoaistia, kertoo Phil ja luettelee näön, haun ja värähdykset. Kun kalastan jigi-vaapulla tuntee kala vedessä sen värähtelyt. Jos sen sijaan käytän hopeanväristä vaappua mikä kiiltää se muistuttaa pientä silliä, tulevat kalat silloin näköhavainnon perusteella. Jälkimmäinen houkuttelee paikalle isompia kaloja.

Syvästi keskittyneenä seisoo Phil tehtävässään ja heittää, nykäisee - ja saa kalan nappaamaan. Joka irtoaa. Yhä uudelleen ja uudelleen. Kunnes yhtäkkiä sätkyy pieni turskanpoikanen koukussa.
- Liian pieni, toteaa Phil ja vapauttaa sen takaisin todeten, menepä hakemaan mummosi tänne!

Pikkuinen näytti kuunnelleen sillä tuntia myöhemmin olimme matkalla takaisin telakalle saaliina ei ainoastaan yksi vaan kaksi mahtavaa noin kaksikiloista turskaa. Tämä ei kuulosta paljolta, kun huomioi ajan, vaivan ja jäiset sormet.
- On reilua ettei ota enempää kuin tarvitsee, kertoo Phil. Urheilukalastajat heittävätkin takaisin ne kalat joita eivät aio syödä.
- Syömällä vain sen kalan mitä on itse pyydystänyt tekee jokainen hyvän ympäristöteon. Tämä koskee kaikkia sitä mitä lähiympäristöstä ja paikallisesti tuotettavaa syöt, sitä helpompaa punnita omat "jalanjäljet".

Iloisin mielin luovutamme saaliimme ruotsalaiselle Fredrik Wager Forsille, joka on päätynyt Norjaan ja Inderøyhyn samasta syystä kuin Phil: hän rakastaa kalastusta ja viettää kaiken vapaa-aikansa alhaalla Skarsundetissa. Elannokseen hän työskentelee kokkina korkealle arvostetussa ja upeat näkymät käsittävässä ravintola Øynassa, jossa hän pitää kalaa itseoikeutetusti suosikkiraaka-aineenaan.

Fredrik silmäilee kalojamme, poistaa niistä pään, sisälmykset ja evät ja laittaa perkausjätteet pataan, joista hän keittää fondyn kalakeitolle. Ensin hän kuitenkin hyödyntää perkausjätteistä posket, jotka ovat herkkua ja maksan, jota norjalaiset rakastavat syödä marinoituna sitruunoiden, laakerinlehtien ja sipulin kanssa. Lisäksi hän paloittelee fileet, mutta paljastaa, että hän yleensä kyllä odottaa pari päivää ennen kuin fileoi kalan.
- Vastapyydystetty kala on hieman liian pehmeää lihaa ja siitä tulee kiinteämpää kun se on ollut kaksi, kolme päivää jääkaapissa.
- Tämä on tietysti tulkintakysymys ja monet haluavat syödä tuoretta kalaa. Mutta verrattuna niihin kaloihin, joita ostat kaupasta ja olleet aluksi ehkä jäissä kalastusveneissä muutaman päivän ja sitten matkustavat kalamarkkinoille, tukku- ja vähittäiskauppoihin ennen kuin päätyvät lautasella niin ... no, katso itse, rasvaisemmat kalat on kuitenkin parhaimmillaan, kun ne ovat täysin tuoreita.

Paras tapa laittaa kalaa on kokki Frederikin mukaan se että paistaa ne uunissa miedolla lämmöllä. Liian kuumassa paistetun kalan hän tuomitsee ja toteaa että silloin kala muuttuu kuivaksi ja puumaiseksi. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että kuumassa vedessä kypsennys on paras tapa.
- Silloin kalasta tulee mureaa ja hienoa. Ja miksipä en tarjoilisi sitä yhdessä retrolisukkeen pursotettujan duchesseperunoiden kanssa? Siitä on tulossa trendikästä.

Hänen keittiöstään, mistä on panoraamamaisema Skarsundetiin ja vuorille, Fredrik on miettynyt paljon minkälaista ruoanlaittoa hän arvostaa. Eikä ole yllättävää, että se on aitoa, orgaanista ja paikallisesti tuotettua ruokaa. Pitää vain käyttää tervettä järkeä.
- Otetaan vaikka esimerkiksi ruokaöljy. Vaikka meillä kasvaa rypsiöljyt nurkan takana, olemme kaikki menneet oliiviöljyansaan. Ei ole mitään parempaa tuotetta kun kylmäpuristettu rypsiöljy. Puhumattakaan auringonkukkaöljystä, missä on mukava maku ja sitä myös sekä kasvatetaan että tuotetaan täällä!
- Voidaan siis varmasti verrata pohjoismaista ruokaa Välimeren ruokaan, koska se on yhtä terveellistä.

Korostaakseen pohjoismaisten raaka-aineitten mahtavuutta tarjoilee Fredrik kalan porkkanapyreen kanssa. Porkkanat on keitetty rypsiöljyssä jolloin juureksista ei häviä ravinteita, makua ja väriä. Mukaan ateriaan pilkotaan pieni nauris, joka käy nopeast pannulla pienessä vesi- ja voimäärässä.
- Pohjolan appelsiini, sanoo Fredrik ja viittaa sillä nauriin korkeaan C-vitamiinipitoisuuteen, samalla kun hän ottaa vastaa simpukat, jotka tuotiin juuri sisälle ja otetaan kohta marinoitavaksi.
Istumme korkealla Indøyassa ja nautimme ruuasta, seurasta ja näkymistä. Alhaalla Skarsundetissa Phil menee jälleen veneelleen, kuten joka päivä vuoden ympäriinsä. Hän ei saa koskaan tarpeekseen.

 Tietoa:

Skarnsundetia, Indøyassa pidetään yhtenä parhaista kalavesistä Trondheimin vuonossa. Skarnsundetin vuonokeskus järjestää järjestää kalastusmatkoja sekä oppaan kanssa, että ilman opasta. www.skarnsundet-fishing.com.

Petra-keittiöt ruokamatka vapa
Petra-keittiöt ruokamatka kala siimassa
Petra-keittiöt ruokamatka vene

Hyvä tietää turskasta

- Turska on pohjakala. Se pääsee aina 600m syvyyteen.

- Turskat ovat kaikkiruokaisia, se syö kaikkea muista kaloista, äyriäisistä, madoista, simpukoista ja muista pohjaeläimistä lähtien.

- Turskaa esiintyy suola- ja murtovesissä aina Pohjanlahdelta Pohjois-Atlantille.

- On vaeltavia, valtamerten ja paikallaan rannikolla eläviä turskia.

- Turskalla on kolme selkäevää ja kaksi takaevää. Turskan muoto on pitkänomainen ja sillä on suuri pää.

- Turska voi painaa 50 kiloa ja kasvaa lähes kaksi metriä pitkäksi. Yleisin paino on enintään 10 kiloa.

Petra-keittiöt ruokamatka kokki

Turska ruokakalana

- Kaksikiloisesta turskasta saadaan n. 1,3 kg lihaa, Loput nahka, luut ja sisälmykset 0,7 kg.

- Turska on herkkua uunissa valmistettuna, paistettuna tai vaikka haudutettuna.

- Turskanmäti laakerinlehtien ja maustepippurin kanssa on koostumukseltaan kuin paté, päälle muutama tippa sitruunaa mauksi.

- Turskankieli on herkkua. Se on hyvää keitettynä tai paistettuna ja kastikkeeksi sopii mieto sinappikastike.

- Turskanmaksasta saa herkullista kun sen marinoi sitruunalla, laakerinlehdillä ja sipulilla.

Petra-keittiöt ruokamatka Skarnsundet
Petra-keittiöt ruokamatka kalan fileeraus

Kalan käsittely - helpompaa kun luulet

- Kala tulee puhdistaa mahdollisimman pian heti pyydystämisen jälkeen. Silloin paranee kalan säilyvyys sekä sitä on helpompi käsitellä.

- Perkaa kala avaamalla se saksilla tai veitsellä päästä peräaukkoon asti. Poista sitten kidukset, kun poistat niitä, seuraavat sisälmykset mukana. Leikkaa jänne joka yhdistää kidukset ja alaleuan. Poista kalasta munuaiset, sitten "hyytymätön veri" molemmin puolin selkärankaa.

- Huuhtele kala juoksevan veden alla

- Suomusta tai nylje kalan nahka.

- Vähärasvaiset kalat kuten turska, seiti, ja valkoturska tulevat kiinteämmiksi kun niitä säilytetään kylmässä muutama päivä.

- Rasvainen kala on parhaimmillaan silloin, kun se on täysin tuoretta.

Edut kalan syömisestä (paitsi, että se on hyvää)

- Kala sisältää runsaasti omega-3 rasvahappoa, joka on hyödyllinen sydämelle, verisuonille ja aivoille. 100 g turskaa sisältää 54 prosenttia omega-3:sta.
- Kala on vähäkalorinen, mutta sisältää runsaasti proteiineja. 100 g turskafileetä sisältää n.18 grammaa proteiinia, mutta vain 142 kaloria.
- Turska sisältää runsaasti mineraaleja ja B-vitamiineja, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnalle, hermostolle, immuunijärjestelmälle sekä solunjakautumiselle.
- Lohi sisältää runsaasti A-, D- ja E-vitamiinia, joka auttaa kasvussa ja hämäränäössä sekä on hyväksi iholle ja limakalvoille. D-vitamiini auttaa kalsiumia ja fosforia imeytymään, ja tämä taas vaikuttaa siihen, että tulee vahva luusto. E-vitamiini vahvistaa immuunijärjestelmää.

Petra-keittiöt ruokamatka ruoka-annos
Petra-keittiöt ruokamatka muussia
Petra-keittiöt ruokamatka simpukat

4 askelta turskafileeseen

1. Tee viilto veitsellä rintaevän takaa ja leikkaa selkärankaan asti.

2. Taivuta päätä alaspäin kohti leikkuulautaa ja leikkaa veitsellä selkärangan suuntaisesti kohti pyrstöä. Käännä kala ja tee sama toiselle puolelle.

3. Laita filee nahkapuoli alaspäin ja leikkaa evät.

4. Tartu pyrstöön ja leikkaa veitsellä nahan suuntaisesti, niin, että filee on nahaton. Leikkaa pyrstö.

Petra-keittiöt ruokamatka kokki
Petra-keittiöt ruokamatka porkkanat

3 tapaa kokata kalaa niin, että se ei kuivu

1. Höyrytetty kala säilyttää mehukkuuden ja maun. Anna kalan hautua pienellä teholla uunissa 93-94 asteessa. Hauduta kalaliemessä tai viinissä.

2. Suolatut kalat pysyvät kasassa ja saavat mehukkaan rakenteen. Leikkaa kala paloiksi, lisää suola ja laita lautaselle jääkaappiin tunniksi. Paista kalat kevyesti pannulla öljyssä kunnes ovat "kultaisia". Aseta sitten uuniin kestävään astiaan ja laita uunin keskitasolle 60 asteeseen 15 minuutiksi.

3. Keitetty kala vaatii minuutin tarkkuutta ettei se kuivu. Kokonaisen kalan keittioaika riippuu kalan koosta. 4 cm paksu turska vaatii n. 8 minuuttia ja 6 cm paksu vaatii 20 minuuttia. Kalan palat tarvitsevat 5 minuuttia ja pienemmät palat keitossa tai padassa tarvitsevat vain minuutin tai kaksi ennen tarjoilua. Kiinteämaltoisempi kala kuten kuha, hauki ja piikkikampela vaativat pidemmän kypsennysajan kuin pehmemmät kalat esim. turska ja valkoturska.

Tee itse liemi

Kiehauta oma kalaliemi ja skippaa liemikuutiot ja aromivahventeet

500 g kalan pää ja ruodot (poista kidukset)
1,5 l vettä
1 sipuli
1 pala selleriä
1/2 purjo
3 persiljan vartta
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
5 valkopippuria

Huuhtele ruoto ja laita isoon kattilaan veteen. Kiehauta, vähennä lämpöä ja peitä. Pilko sipuli, selleri, purjo ja persilja. Lisää yhdessä laakerinlehti, suola ja pippuri. Anna hautua 10 min, poista kattila liedeltä ja anna nesteen seistä vähintään 30 minuuttia. Siivilöi kalan jäänteet. Käytä liemi kastikkeeseen tai keittoon. Jäljelle jäänyt liemi voidaan pakastaa.